Monday, August 27, 2007

Kommentit Neilimon työryhmän selvitykseen

Pääjohtaja Kari Neilimon johtama Liiketoimintaosaamisen selvitysryhmä on julkaissut raporttinsa Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista. Raportti käsittelee koko liiketalousosaamiskoulutuksen järjestämistä Suomessa. Tässä artikkelissa esitän oman näkökulmani selvitysryhmän ehdotuksiin ja suosituksiin.

Selvitysryhmän ehdotuksien ja suositusten suhteen olen asioissa hyvin samoilla linjoilla. Lapin yliopistoa koskevat suositukset:

"Lapin yliopiston liiketaloustieteellistä koulutusta on edelleenkin hyvä kehittää huomioimalla Lapin elinkeinoelämän erityistarpeet ja yliopiston omat erityisosaamisresurssit. Tällöin muun muassa matkailupainotteinen liiketaloustieteellinen koulutus ja tutkimus ja niiden kehittäminen on Lapin yliopistossa perusteltua. Lapin yliopiston ja Rovaniemen AMK esitys perustaa erityisesti matkailun ja elämysteollisuuden kehittymistä tukeva koulutus- ja tutkimuskeskus on kannatettava. Sen merkittävänä osana voi toimia ja kehittyä liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehitystyö, jota tukee muun kuin tutkintokoulutusyhteistyön jatkuminen Oulun yliopiston kanssa." (s. 57)

Tällä hetkellä vallitsevassa korkeakoulupoliittisessa tilanteessa suositus on mielestäni hyvä Lapin elinkeinoelämän, Lapin YO:n ja koko maan korkeakoulu-uudistuksen kannalta. Suositus antaa Lapin yliopistolle mahdollisuuden profiloitua erityisosaamisalueillaan ja samalla edelleen kehittää sekä YO:lle, että elinkeinoelämälle tärkeää liiketaloustieteen koulutusta ja tutkimusta. Tällöin Lapin yliopiston tulee huomioida vahva liiketaloudellinen aspekti sekä suunnitellessaan että markkinoidessaan näitä koulutusohjelmia, jotta koulutukseen hakeutuu tarpeeksi liiketaloudellisesta osaamisesta kiinnosuneita opiskelijoita.

Toimenpiteiden oikeanlainen toteutuminen ja toivottujen vaikutusten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin ennakkoluulotonta ajattelua sekä opiskelijoilta, yliopiston henkilökunnalta että elinkeinoelämältä. Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että rakenteellista kehittämistä Suomen korkeakoulujärjestelmässä on tehtävä, jotta maamme kilpailukykyä voidaan parantaa kansainvälisellä tasolla. Keinoista ei kuitenkaan tunnuta pääsevän yhteisymmärrykseen. Tässä tilanteessa on kuitenkin haettava uudenlaisia ratkaisuja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Pelkkä muutosten vastustaminen ei vie meitä eteenpäin. On katsottava tulevaisuuteen pidemmälle kuin vuoden tai kahden päähän ja ennakoitava tulevia tarpeita ja yhteiskunnan muutoksia. Nämä seikat huomioon ottaen työryhmän suositukset vaikuttavat perustelluilta. Jos tämä malli ei tyydytä, niin sitten on keksittävä parempi!

Selvitysryhmän suositus tradenomi-koulutuksen (alempi AMK) 3-4 %:n supistamiseen (s. 56) on mielestäni melko varovainen. Kannatan kuitenkin selvitysryhmän ehdotusta ylempien AMK-tutkintojen määrän lisäyksestä 180-220 paikalla vuoteen 2012 mennessä. Ylempi AMK-tutkinto puolustaa paikkaansa vastaamalla koulutustarpeeseen työelämän lähtökohdista, kun taas KTM-tutkinnon lähtökohdat ovat akateemisessa yliopistossa. Näin ollen säästetään myös koulutusresursseja, koska ylempi-AMK suoritetaan yleensä työn ohella, työsuhteessa ja paljolti etäopiskeluna.

Ylemmästä AMK-tutkinnosta huolimatta myös KTM-tutkintoa tulee kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita mm. lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä yrityselämän ja julkisen sektorin kanssa, kuten selvitysryhmä ehdottaakin (s. 60). Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä parantamalla on toivottavaa, mutta koulutusohjelmien sisällöt on silti pidettävä selkeästi erillään.

Erityisen ilahtunut olen parannusehdotuksista opetusresursseissa oppilasmääriin nähden. Niin sanottuun huippuyliopistohankkeeseen suhtaudun hieman kriittisesti. Poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja koulutusta tulee mielestäni kehittää myös HSE:n, TaiKin ja TKK:n välilllä, mutta onko "huippuyliopisto" siihen ainoa oikea ratkaisu? Voisiko innovaatioiden syntymistä edesauttaa esimerkiksi luomalla uusia tai laajentamalla IDBM:n (
International Design Business Management) kaltaisia poikkitieteellisiä koulutusohjelmia?

2 comments:

Unknown said...

Mikä se juttu oli että yliopistot siirtyisivät valtion rahoitukselta itsenäisiksi tulosyksiköiksi?
-Sehän tarkoittaisi sitä, että huippuyliopistosta ei tarvitsisi keskustella, vaan se toteutuisi joka tapauksessa?

Martza said...

Siltähän se nyt vahvasti vaikuttaa, että huippuyliopistoa puuhataan. Ainakin poliittinen tahto tuntuu hallituksessa olevan hankkeen takana. Aivan ongelmaton kaavailtu säätiömalli ei kuitenkaan ole, koska silloin kyseessä ei olekaan enää yliopisto. Tämä taas aiheuttaa sen, että yliopistolaki ei koskisi huippuyliopistoa. Ansalan Liisa kirjoitti aiheesta hyvän kolumnin (Lapin ylioppilaslehti 5/07 s. 2). http://www.lyy.fi/lehti/5_2007/Kuvat/5_07.pdf